Ehkä kaikkia ei ole tarkoitettu rakastumaan ja löytämään ketään.Okei oon niin nuori viel et kyl ois aikaa, mut ees hetkeksi se läheisyys tuntuis hyvältä.
Mut oon todennu, se on täyn turhaa sotkua, sillä en mä saa aikaseksi rakkautta, ja mun sydän on ontto ja sen kuori vahva.
Silti oon vaan niin kateellinen kaikille, koska itsellä ei ole sitä.
Eikä ne kestä mulla, ne suhteet joissa on haleja, rakkautta
ehkä mä vaan oon tuomittu tähän.
Ette usko, antaisin mitä vaan edes päivästä jonkun kanssa. Oon niin suunnattoman täynnä mustasukkaisuuden ja kateuden sekotelmaa kun ei mul oo ketään niiku niil jotka keikaroi käsikynkässä..
Ehkä joskus minäkin opin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti