Nyt kaikki mitä mä näen täyttyy vaa tyhjistä lupauksista, tyhjistä ajatuksista, tyhjästä.
Sä tuut taas ja sä meet, hiljaisuus, hiljaisuus, hiljaisuus. Ei meillä ole enää mitään sanottavaa.
Mä kiellän joka kerta avaamasta suutani, etten häiritse.
Mä oon hiljaa.. Sillä yhteiskunta on mua opettanut olemaa hiljaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti