Koska mä tiedän olevani vielä joku päivä ennallani

Antaako hän sinun hymyillä, antaako hän sinun rakastua,
antaako hän sinun olla oma itsesi?

Vai tuleeko sinusta yhtä ontto kuin minusta, yhtä eksynyt, yhtä kadonnut?

Minä tiedän sinun olevan kaunis, niinhän sinä olet.
Älä anna heidän kaikua korvissasi, kuin petolinnut aavikolla. Anna heidän mennä.

Minä en enää vain osaa häätää niitä lintuja korvistani, ne rääkyvät, rääkyvät niin hitosti.

Älä eksy niinkuin minäkin, vaan usko huomiseen.

Valot kaikuvat takanani, etsin niistä edestäni. Ehkä opin joskus näkemään metsän puilta.
Ehkä opin vielä, että valoa on myös tunnelin päässä.

Ehkä.

Voi kunpa elämä olisi selkeää ja kaunista vain aina.