Loma on lusittu, silti mieli elää jonkintasoisessa levossa.
Makaan huoneeni sängyllä kuunnellen biisiä powerful.
Hymyilen. Katseen kierrellen huonettani. Minä olen tässä hetkessä vaikka pian pitääkin töihin mennä.
En tiedä kerroinko teille, mutta olen ylentynyt työssäni vuoropäälliköksi, mikä on sekä hienoa ja rankkaa.
Paljon enemmän vastuuta. Samalla olen kokenut tän kasvattavan mun minäkuvaa. Oon oppinut omista vahvuuksistani paljon enemmän ja samalla myöskin kuinka toimia muiden kanssa niin et hommat rullaa.
Oon varma et tää vuosi taas tulee menemään nopeasti. Oon päättänyt oppia niin paljon kuin mahdollista tästä johtamisesta ja organisoinnista. Hetkittäin tää tuntuu mulle luonnollisimmalta vaihtoehdolta, mikä taas vahvistaa sitä miksi tahdon kouluttautua tulevaisuudessa.
Mä aion vielä tehdä suuria. Sen oon päättänyt.
Ehkä musta joku päivä tulee ravintolapäällikkö, ehkä mä perustan oman yrityksen. Ehkä ja ehkä.
Mitäpä jos muuttaisin sen sanan "ehkä" sanaksi "kun".
Must tullaan kuulee vielä, mä aion paiskoa sen eteen töitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti