oottaa lämpöaaltoilu
sinä..
sinuutesi, sinä, sinuus.
kun joku murtais sen jään,
tökkäis tikulla jäätä
varovasti,
ettei sinua sattuisi.
paskat siitä, kuinka kiertelen kaartelen asioista toiseen,
ku kumminkin mun sydän sanoo muuta.
vain itseäni
kyl mä kaipaan sua
vaik en pysty sitä itselleni myöntämään
pimeyden läpi, näpyttelen juttutuokioita pystyyn, kaikkien ja muiden kans.
Mut en mä kaipa niitä yhtä paljon,
kuin sinuutta.
Annatko, minulle avaimen luoksesi?
Enhän kaipaa sinua liikaa, ketä huijaan?
Kyllä sinua mä kaipaan..
Enhän uskaltaisi kertoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti