Ylppärit,ylppärit,ylppärit,ylppärit.
Joojoo, on niistä varoiteltu jo useampaan otteeseen et kyl ne sieltä sit yllättäen tulee. Ja nyt pamahti..
Kuukausi, tasan kuukaus, tai oikeestaa 1-päivävajaakuukausi. KUUKAUSI!!!
Olen nyt pettynyt itseeni, katselen kirjoja jotka lojuvat vieressäni. Mikään motivaation rappeutuman kulmakivikään ei saa minua nostamaan kirjoja ja selaamaan 200 matikan sivua vain omaksi oppimisen iloksi ja siksi että voin hyvillä mielin lukittautua 6 tunniksi saliin jossa ihmiset naputtelevat hermoraunioissaan laskimeensa numeroita ja saavat vastaukseksi syntax error.
Mikään ei motivoi. Äiti tuli tänään kotiväenillasta ja puhui vaan samat läpinälöpinäpulinapalinat, jotka meille toistetaan joka hetki. "onhan kurssit suoritettu, rupea lukemaan jo kunnol." sit vaa turvaudun hätävaleeseen ja sanon kuinka olen jo aloittanut lukemaan. Ja paskat sanon minä. Valehtelen vain itselleni. Senkin ajan kun istun tässä blogittamas olisin voinut käyttää yleishyödylliseen ylppäriluentaan, mutta tuudittaudun ajatukseen et se on matikkaa ja huomenna on uusi päivä.
Kadun jo tuota päätöstä, minkä taas olen tehnyt.
 |
| oispa kesä aina vaa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti