Kun sä et tiedä mitä sä teet?

Jos sinä olisit eksynyt, niin kuka sinua auttaa?

Haetko lohtua musiikista, etsitkö tukea ja turvaa ystävistäsi.

Mistä sinä haet turvasi?

Sä katsot elämääs pienestä kaukoputkesta, sen lasi on särkynyt, sä et tiedä mitä sä teet. Mihin sä meet?

Silloin sun pitää avata silmäs. Sun pitää pysähtyä ja olla.

Mut kuka sua katsoo silmiin kun sä et tiedä mitenpäin olla? Kun sä pelkäät et sun vahva kuores on liia heikko pitämään kaiken sun sisälläs? Mihin sä katsot? Lattiaan, kattoon, sukkiis.
Kun sä et osaa puhua oikeilla sanoilla niin mitä sä voit tehdä? Puhua kirjeellä, puhua kirjoittamalla, puhua musiikilla, puhua kaikella muulla kuin sanoilla. Puhua halauksella.

Mut kun sä taas kerran nouset, sä oot vahvempi. Sä oot löytänyt itsestäs asioita, joita muut eivät ehkä edes huomaa. Susta tulee itsevarmempi. Susta tulee sä. Sä löydät itses.  Silloin koko maailma on sulle parempi paikka. Ainoa este on aina vain se ensimmäinen askel - Tunnustaa olevansa eksynyt ilman karttaa..

ps.ps. Kuvat on minun ottamiani, tai muuta vastaavaa. En ehkä jaksa merkata copyrightei niihin, mutta toivon ettei niitä napattaisi ihan tuosta vaan. :) mut minkä mä sille voin jos joku niin tekee.