jämähtänyt tähän, enkä varmana oo nousemas ylös.
Mut on nyt yrittävä olla ja oleskella,
kuin viimeistä päivää, lukiolaisarki=raskasta.
Läksyt tekemättä, mihinkään ei pysty, nukuttaa (tais jäädä yöunet vähiin)
Minkäs sille tekee, ei keho kaikkea jaksa.
Mut kyl tuntuu et viikonlopusta tulee energinen,
ehkä sais koulujututkin valmiiksi.
Jos siis on aineita jotka kiinnostaisi.
Pakko vaan yrittää.
Kyllä se tuskasta on, ei kukaan väittänyt
mut oma valinta, pakko sen eteen nähdä vaivaa.
Jos mä vaikka sitten joskus saavuttaisin tämän:
Kaukana se viel on, mut 3 vuotta menee aika nopeasti.
Ja kirjotuksiin on jo heti painostettavana. Nyt jo puhutaan, ei ehkä niin paljon ku abeille. Mutta tälleen sitten yo:ssa ja tätäkin yleensä kysytään. Ja se et joku aina purskahtaa itkuun ennen kirjoituksia. Tosi rohkaisevaa.
Mut joo ei pitäs ajatella noin pitkälle.
Koska sitä mukaa alkaa nousta paineet ja sit ei jaksa.
Mut hei koeviikot lähestyy uhkaavasti, eikä ees viel stressaa, mutta on hyvä jättää se paineiden kasvatus siihen viimesimpiin iltoihin, jolloin sit kun kokeet lyödään eteen ni arvatkaapa kun suoritustaso nousee niuu. Mut jos liian aikaisin alkaa stressi, niin kokeiden ilmestyessä tilanne tulee näyttämään tältä. Kyllä tämä lukioarki on maailmanmullistavaa, aivan mahtavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti