Heippahei, päätän nyt linkittää hyvä/huonolaatuisia kuvia hesasta. Kuvat eivät tule olemaan missään järjestyksessä.
Sunnuntai ja matka Itäkeskukseen, ihan älyttömän upea ilma.
Jouduttii vähän dansee ku testattiin tanssilaitteiston toimivuutta.
Päivän ruokailua, kristillisiä tasajakoja.
Aijoo kakun valmistusta
Emmille löydettii upeat kengät(sori oli pakko) :)
Yritettiin olla söpöjä
Illan ohjelmassa kauhuleffaa ja ruotsin rikkaita
Sunnuntain itäkeskus kahvittelut
Toisen kaverin synttäreitä lauantaina, teimme salaattia, kakkua ja boolia :)
Turistina Itäkeskukses.
Eli hesanreissu oli mun paras asia viikonloppuna.
Kivaa kun tarjotaan menneiden synttäreiden kunniaksi ruoka ja leffa(aijoo hehkutus Hulluna Saraan, loistava kotimainen komedia suosittelen)
Eli kulta asuu kaksiossa kaverinsa kanssa, ja lauantaina juhlistettin sitten niitä pienillä kekkereil.
Sunnuntaina pyörähdys Itäkeskukses, jossa en yllättävää kyllä ostanut mitään.
Sori oli pakko nyt matkia ja kokeilla videopostausta!
Mul ei nyt ole hyvää kameraa, niin kaikki vähän kaatu niskaa, sit älkää ajatelko et oon ihan niin itsekeskeinen kun puhun hiuksistani tossa! :D
Mul oli oikeesti jotain asioit mist halusin puhua mut ne vähän niiku lens tiehensä.¨
Jos tost ees sais jtn selvää! :'D
Sori et tää oli tämmöinen, ehkä sit toisel kameral tää onnistuu paremmin :p
Ja voitte antaa kommenttia ja armoa tästä ekasta(kenties vikasta) jos ei miellyttäny tai miellytti! :)
Aijoo ja hirveä ääni! :D
Oi et voisinki pitää vaatteista turhaa bloggausta tollee joku päivä, mitäs mieltä? :DD
Mä oisin tahtonu tällä viikolla tehdä postausta mun vaatteista mitä mul on päivittäun päällä, mutta ku parempi kamera on äitin mukana maailmalla niin se jääköön sitten johonkin toiseen viikkoon.
Voin kertoa et mul on valkoiset sukat, mustat farkut, harmaa t-paita ja sit sen päällä salmiakkikuvioinen musta-paita.
Aijoo ja mun teki mieli sanoo et kiitos teist lukijoista, ootte parasta! :3
Ja tuota niin, mul ois huomen enkun sanakoe, mutta viis siitä.
Mitä mä sellasel teen? Muuta kuin taistelen itseni ulos lukion ihmeellisestä opinahjosta.
Mä sanoisin et viikossa on tapahtunut niin hyvää kuin pahaa,
mutta viikko on ollut täydellinen.
You brought smile..
Ja musta tuntuu, et mitään päivää hyvää tai huonoa ei tulisi vaihtaa..
Ja mulle tuli nyt yhtäkkiä mieleen joku työ mihin haluisin tutustua.
Ennen oon aina halunnut olla nuoriso-ohjaaja, tehdä töitä nuorten kanssa.
Mut oon pohtinu et toisaalta kaipaan vaihtelevaa, haastavampaa työtä.
Puhuin nuoriso-ohjaajan kanssa seukkarilla, musta on hienoa et sieltä tulee niin elämään kasvattavia neuvoja.
Niin voisin kiinostua jostain haastavammasta, kuten sosionomiksi, josta sitten ehkä suuntaisin koulutuksen lastensuojeluun tai päihdetyöhön
Ei täs muuta!
Ihanaa aina blogittaa samana päivänä kaikkea, niin aikasemmat blogitukset jää aina hämäryyksiin.
Eksyin taas weheartit.com sivuille kuvia tsiigailee.
Tahdon täs vaa kertoa et mä oon alkanu miettiä taas tätä kehoasiaa, ja typeräähän se toisaalta on. Varsinkin kun urheiluni muuttuu välil pakonomaiseksi (pakkourheillaettenolelihava).
Mul on tyttö, joka rakastaa mua minuna itsenäni.. Mä ehkä yritän olla vaan kaikinpuolin täydellisempi(jos ois jotain kohti), että se välittää vaa enemmän. Typerää kyllä, mä en vaa pääse tästä kirkonkirouksesta irti mun päässäni.
Voin myös tässä samassa sekamelskablogitukses kertoa kuinka mä rakastan vaatteita, juu kyllä poikakin niitä voi rakastaa ja ei, ei täydy olla homoseksuaali rakastaakseen vaatteita. Musta on vaa kiva pukeutua aina tyylikkäästi ja näyttää omaksi edukseen kadulla.
Välillä tahdon vaa olla ja hengittää.. Hengittää syvään ja rauhassa..
tasan viikko koeviikkoon, miua,auts,tumps,komps,tööt,niuniu.
Tos lyhyesti ääniefektein tää mun tuleva koeviikko. Voitte sit eläytyä kunnolla ja äännellä ton sydämenne kyllyydestä.
Sekä leikkiä arvausleikkiä kavereitten kaa, mitä nuo kaikki sit tarkoittaa.. :D
Mut suosittelenm ääntelyä, silleen ettei koko kansa oo kuuntelemassa :)
En tahdo teeskennellä jotain toista, kun mä rakastan olla minä.
Oon vaa jotenkin muuttanu kehostani käsitystä muutamassa viikossa ja se saa mut välil huolestuu itteeni.
Oon vaa kuntoilevampi, sitten alan jo ajatella pakonomaisesti kuntoilua :l
Joskus sitä toivois vaa olevansa lapsi vielä..
Silloin kun ihmiset eivät kritisoineet ja katsoneet ulkonäköä..
Tahdon vaa kertoa, että oon ollu joskus maailman paskin ihminen.
Monet kerrat kun puhun asioista, jotka mua vituttaa on osa myös mun elämää.
Ihankuin en ois haukkunu joskus jotain.. Tai tekisi sitä tässä ja nyt..
Ihankuin en olisi välttänyt jotain.. Teen sitä edelleen..
Ja toinen asia mitä inhoan on itsessäni oleva kriittisyys.
Muutamissa viikoissa oon taas alkanu keskittyy kaikkee kehossani, sekä kaivannut sellaista super-fitkuntoa.
Ajattelen, että ihmiset inhoaa mua, se on yksi mun varotoimenpide siltä.. Kuntoilu on turvapaikkani ja tärekimmät ihmiset..
Ehkä tää kaikki heijastelee mun koulukiusattuajoilta, enhän ollu mikää (coolkomeehienoupeanicelaihapoika) erikoinen. Sit yritin vaa työntyä mahdollisimman reunaan, koska ei ollu hirveen hienoa se aika aina.
Sen takia yritän paikata jotain itsessäni olevaa ulkonäkövajetta vain, että olisin onnellinen.
Kyl mä oon onnellinen en mä sitä väitä. Mutta 100% onnellisuuteen vaaditaan paljon enemmän.. Vaaditaan olemaan sujut itsensä kanssa.
Välil suorastaan mua ottaa aivoon se kun on ihmisiä, jotka pysyy laihana vaikka söisivät mitä. Oon mä kadehtinu sellasta.. Toisaalta en halua olla sellain aivan tikku.
Mut onneksi mul on kumminkin ihmisiä, jotka katsoo sinne sisimpään ensin. Tai ehkä tää on joku mun mielen kehittämä harhakuva koko luulotautisuus.
Ja pojat voi kärsiä yhtälailla itsevarmuuden puutteesta, ulkonäköpaineista.. Et ei sillee ihmeellistä.
Tää on vaa välillä liian kova pala ottaa vastaa itteensä.
Voin kertoa teille, että joulun lapsena rakastan lunta aina kun siinä ei tarvitse kävellä.. Tai siis voin mä siin kävellä, jos tiet on aurattu ja matkanani on pulkkamäki tai jokin lumihommelipommeli.
En tykkää tarpoa hangessa kouluun, jos sitä lunta ei jaksettu/ehditty auraa.
Kyllä mä jossain määrin ymmärrän auramiehiäkin, ei sitä jokapaikkaan kerkeä aina. (Tänään kyl oli aurattu, mutta eilen)
Ja kyl mä lumesta muuten tykkään, se on kivan valkoista, rakastan valkoista väriä.
Ei mulla tänään muuta kerrottavaa ole..
Paitsi et mul on ikävä yhtä! :o
Wottototo
Huomisen aiheena ehkä: Lahtireissun jäljiltä ostoksia, kun pääsee tuhlaa lahjakorttii. Juhu! :)
koulu on muutes kuraa lukiossa, mutta en mä kyllä kadu sitä valintaa yhtää. Vaikka onhan tuo työtaakka vähän isompi, mutta en mä ole oikee löytäny motivaatiota täs jaksos siihen yhtään. Portfolio alottamatta(hups).
Oon onnellinen ku tää kuntoilu taas alkaa tuottaa tulosta, sekä motivaatio on ollut jopa korkealla sen suhteen.
Torstaina kaverini leikkaa hiukseni(vihdoin) on ihan kiva löytää taas se lyhyempi hiustyyli. Ja onhan se kiva olla asiakas kuin oikeassa parturissa! J33!
nyt haluisin kysyä teilt et mitä kirjottaisin, jos siis on jtn mitä haluatte musta tietää?
Hei vau, kiitos teille lukijat! Teitäkin on tullut lisää ja sen semmostaa! Nice job!
Kerron nyt ehk vähän jtn itsestäni, sekä uusille, että vanhoille ihan vaa kaikkien iloksi!
Olen: Antti
Ikä: 17
Syntynyt: Joulukuussa
Käyn: Lukiota
Olen luonteeltani: Sosiaalinen, herkkä ja yritän olla ystävällinen
Menneisyydestäni: Löytyy pitkä litania koulukiusattuna oloa, mutta myös onnellisia muistoja
Harrastan: Tanssia ja runojen kirjoittamista, sekä spontaaneja urheiluhetkiä
Kirjoitan blogiani: Koska ei monet miespuoliset kirjoita(tai kirjottaa, mut siis nii) tunteistaa ja elämässä läpi käyvistä asioista, sekä tahdon osoittaa vähän myös et on miehenä vaikea elää välillä
Pidän itsessäni: Silmistäni, sekä luovuudestani
Inhoan itsessäni: Kehoani, stressaantumista
Rakastan: ruokaa, tanssia, musiikkia, ystäviäni
Blogini pyörii yleensä: Minussa itsessäni, minun tunteistani ja elämästäni kaikki elämäni risut ja ruusut
en vaa pysty elämään täysin tän kehon kaa,
en vaa pysty olemaan 100% prosenttinen iteni kanssa.
Ahdistaa olla vähänkin omasta mielestää painava.
Ärsyttää näyttää peilissä kamalalta.
Ärsyttää kun en oo viel päivääkää onnistunu kattoo peilii,
ilman et jäis joku negatiivinen asia huomaamatta.
Okei ehkä näin on sattunut muutama kaksi!
