Mennyt on ikuista

Elän mennyttä uudestaan,

eri tunnetiloja, eri aikakausia, eri päivä, eri vuosia ja vuosikymmeniä.

Tuntuu oudolta palata menneeseen, osalta tahtos pyytää anteeksi.

Osan tahtos unohtaa.

Erilaiset kappaleet vaihtuu koneella, eri ihmiset vaihtuu kasvojeni eteen.

Eri ihmiset eri tilanteet.

Osa tulee elävämmin mieleen kun toiset.

Toisia ei saa enää irti niistä kappaleista. Osa on jäänyt elämään artistien tai kappaleiden kasvoiksi.

Välillä tekis mieli paeta kun ne biisit soi. Juosta pakoon kun mieleen palaa menneisyyden haamut. Nykyään oon valmis ollu kohtaamaan ne biisit ja niiden muistoihin jääneet haamut.

On oikeasti tullut otettua aikuisuuteen harppaus.

Mä ymmärrän nyt. Muistot elää ja aika kultaa ne.

Sirkustaiteilija - Työn ja koulun välillä

Minä olen tosiaan nyt trapetsitaiteillut työn ja koulun/sekä vapaa-ajan välillä.

Oon aina ollut maailmankaikkeuden huonoin keskittymään kouluun, vaikka samalla mä oon aina halunnut kouluttua lisää ja näyttää maailmalle et kyl minusta on opiskelemaan.

Mä tosiaan oon aloittanut matkailu- ja ravitsemusalan esimiehen erikoisammattitutkinnon ensimmäistä tutkinnonosaa suorittamaan. Pää on mennyt kokoajan sellasen sakean usvan keskellä. Töitä töitä töitä, siinä ohessa kouluhommelit.

Välillä aina tuntuu et tekis mieli lyödä kimpsut ja kampsut kasaan ja lopettaa. Lähtee vaan kuluttamaan katuja ja mennä pois tästä touhusta. Toisaalta välillä tää tuntuu niin mun jutulta. Tää vaa vaatii aikaa ja työtä.

Ja siihen kaiken keskelle mä yritän ujuttaa vapaa-ajan. Se on aika vaikea maailma. Ajankäyttö on rajoitettu.

Mut onneks on kalenteri. Se pysyy paremmin ajassa kuin mä.