Upotan itseni sanoihin.
Tahtoisin kertoa kuinka kiva on kun kesä on tullut.
Samalla tahtosin kertoa sulle, kuinka oon väsynyt. Tosi poikki ja lopussa.
Kaipaan niin jotakuta pitämään mua kädestä.
Tahdon rakastua.
Perkele, miksi jää vei mun sydämen mukanaan.
Upotti sen kinokseen ja nietokseen. Kadotti sen.
Mä tahdon uskoa, että rakkaus elää.
Rakkaus on.
Oon oottanut et joku pitäs mua kädestä kadulla,
ei tarvis ihmetellä mitä muut on mieltä.
Sä tuut tekee mut onnelliseksi.
Kylhän mä sillee oonkin.
Armeijakin on kohta ohi; 31 aamua enää. Mul on lupa hymyillä
Lupaan sulle, kuka ikinä ootki. Ei enää koskaa samanlaista alamäkeä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti