Kyl elämä on tavanomaisen arjen keskellä
kylmän hyytävä,
katselen ikkunasta. Kun halla tekee
tappavaa tuloa,
varoittamatta, tai minulle se tuli liian nopeasti. Näen tyhjät kadut, näen vain lehtien kulkevan tien yli, kylmän kirpaisevan tuulen vietävänä.
Mä en tiedä kaikkea, mitä tahtoisin.
Petyin vaatteisiin jotka olivat liian
isoja, jotka painuvat
vaihtoon.
Mä odotan jotain
äkkikontaktia.
Ehkä tavataan joku päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti