Lies that flows trough my ming

Minä en valehtele enää hänen kaltaiselle ihmiselle,
katson kun tuhannet tekstit vaihtuvat kerta toisensa jälkeen ruudulla

hiljaisuuden keskellä kaikuu youtubesta musiikki.

Minä en kestä enää, olen niin elämäni pelannut.
Minä en kestä enää, olen elämäni nurkkaan ajanut.

Ja miksi kerta toisensa jälkeen mä kaipaan kaikkea,
mä haluan ja halajan. En saa niitä.

Viis materiasta, viis tavarasta.
Ees hetken mä toivon olevani täysin onnellinen, mutta se tuntuu ulottumattomalta.

Oon kelannut, kelannu kerta toisen jälkee onnea.
En oo onnellinen, oon tyytyväinen elämääni, on monia asioita jotka on hyvin mul.
En oo onnellinen.. Kui surulliselta se kuulostaa. Mut loppujen lopuksi. Mä oon tyhjä.

Oon myös kyllästynyt aloittamaan ne keskustelut, joissa mä oon aina se osapuoli joka ne aloittaa. Oon kyllästynyt soittaa niit puheluit, joissa aina oon minä joka etsii sen nimen puhelinluettelosta. Oon niin kyllästynyt..