9/10/2010

Saaliiksi; tyhjä verkko.


Sun äänettömyys kaikuu näissä tyhjissä huoneissa,
sun läsnäolos näkyy sun poissaolollas
sun puhe jää mun mieleen, kun olet hiljaa
sun silmät muistan, kun en edes koskaan näe

sun askeleet jää hiekkaan, vaikka siitä et astellutkaan
sun huulten jälki jää mun poskeen, vaikket siihen koskenutkaan
mä kirjoitan susta, vaikka en tiedä kuka edes olet.

Mä tahtoisin tietää, mut en ihastu
mä tahtoisin päättää, mut en rakastu
ja tahtoisin pysäyttää sen ajatuksen paikalleen,
köysin,langoin ja kahlein sut pysäyttää.


Kenet sitten nappaan, en edes tiedä
kenet sitten haluan, arvaa en edes näe
tekeekö tämä mistään järkeä, ei tee..
Se pistää itkemään.

Sä tulet ja sä menet
tuulahdat etuovesta ja pakenet samantien takaovesta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti