9/03/2010

Tämä koulupäivä oli täynnä tuskaa, masennusta ja itkua. Mut niistä selvittiin.

Se et mul on ihan älyttömästi tärkeitä ihmisiä mun elämässä, ihmisiä keitä kiinnostaa mikä mättää, miten menee ja soittelevat huvin vuoksi.
Sanat joita kehittyy meidän taitavalla suomenkielen taidolla.

Ihastuminen,rakastuminen ja ihkustuminen.

Ihkustuminen kiteyttää aika hyvin kiinnostumisen toisesta ihmisestä, se ei ole ihastumista, se ei ole rakastumista. Se on jotain ennen ihastumista, sanat joissa ei ole järkeä voi kuvailla enemmän kuin niiden selittäminen tuhansilla muilla sanoilla.

Mut nyt kun mul on hirveästi asiaa, asiaa enemmän ja vähemmän, turhaa ja ei turhaa. Mut en jaksa saada selkoa tähän blogiin. Kirjoittaminen vain auttaa, se selkeyttää ajatuksia.

Tilanteen haaliminen kasaan, ajatusten kokoaminen eheäksi kuvaksi voi olla vaikeampaa kuin mikään muu maailmassa.

Ajatukset

Ne voisin yliviivata, olisin kiitollinen hetkissä, joissa mieli pitäisi katseensa poissa.
Se joskus auttaa,virkistää ja tekee päivästä positiivisen, mutta sillä on haittansa.
Se luo pahoja kuvia, ajattelee väärin, tekee vääryyttä muille ja itselleen.

Ajatuksista voisin unohtaa välillä kaiken, ja ajatella pelkällä aivottomalla järjellä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti