Eilen istuin iltaa Lahdessa.
Juttelin ihmisten kanssa, pian lapsuudenystäväni tuli puhumaan minulle.
Koskaan en ole arvostanut niin paljon kenenkään sanoja kuin hänen sinä iltana.
Jotenkin hänen sanoissaan on sitä syvällistä fiksuutta.
Hän on upea ihminen.
Hän tajuaa sen mitä minä olen.
Joskus sitä uskoo vaan et ihmiskunta on täynnä hyviä ihmisiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti